Huh, kyllä on ensimäinen kirjoitus ollut ison kynnyksen takana. Pidän kirjoittamisesta ja olenkin aiemmin kirjoittanut runoja päiväkirjallisen. Päiväkirjaa en ole koskaan pystynyt pitämään, sillä olen liian lyhytjännitteinen siihen. Toivottavasti saisin nyt tästä blogin kirjoittamisesta hieman pidemmän prosessin.

Olen kolmekymmentäkolme vuotias pienen pojan äiti Itä-Helsingistä. Itä-Helsinki on minulle rakas koti. Olen asunut täällä koko ikäni. Äitini joutui lapsena perheestä toiseen ja paikasta toiseen. Hän päätti että omille lapsilleen hän antaa lahjaksi juuret. Paksut juuret olen sitten saanut :). Välillä tekisi mieli lähteä asumaan johonkin muualle vain siksi, että haluan kokeilla miltä elämä tuntuu. Matkailukin kiinnostaa hieman. Lapsena sain matkustaa sekä Suomessa että ulkomailla jalkapalloharrastuksen ansiosta. Siksi minulle ei koskaan ole tullut mitään pakkoa lähteä. Ihmiset ja elämä on pohjimmiltaan aika samanlaista joka puolella. Kuitenkin matkailu aina avartaa ja piristää. Harmi, että lentäminen on niin saastuttavaa ja se ei ole ilmastoystävällistä. Joutuu tarkemmin miettimään menemisiään.  Meidän perheessä ei mentäisi joka lomalla Thaimaaseen. Mutta kyllähän siellä kieltämättä olisi mukava edes kerran elämässään käydä.